Muutaman rundin kautta Suomeen, tuohon kummaan maahan

Pari päivää olen ehtinyt jo olla Suomessa. Jos ei yli kolmeen viikkoon ehdi blogia päivittää, siihen täytyy olla syynsä. Olen viime aikoina reissaillut melko aktiivisesti ympäri Skotlantia, käynyt Saksassa kääntymässä ja Suomessakin olen nukkunut jo kolme yötä jossain muualla kuin omassa sängyssäni. Jotenkin kummallinen maa tämä Suomi, en ole ihan varma olenko nyt kotona vai enkö.

Vuosi on ollut mahtavaa aikaa, ja odotan innolla sitä, että pääsen syksyllä taas takaisin G-towniin. Silloin meillä on ihan oma kämppä, ja huomattavasti halvemmalla kuin yliopiston hallseissa. Perustamme kommuunin neljän viime vuoden kämppikseni ja yhden kämppikseni kaverin kanssa. Kuusi henkeä on loistava määrä, ei ainakaan pitäisi tulla tylsää hetkeä. Täytyy tosin katsoa, miten tämä homma käytännössä toimii, varsinkin kun kahdella tulevista kämppiksistäni on vähän juttua meneillään... ;)

Kämpän alakerrassa on morsiusliike eikä seinänaapureita ole kai ollenkaan. Mikä on ihanaa! Viime vuonna saimme kuunnella naapurieden meluvalituksia lähes viikoittain. Emmekä siis järjestäneet mitään juhlia viikoittain. Kämpässä on sen verran huonosti melueristetyt lattiat, että teekupin hakeminen keittiöstä kuulostaa alakerran naapureiden korvaan maanjäristykseltä. Siis heidän kertomansa mukaan, ehkä tässä on vähän liioittelua mukana myös. Miedänkin yläkerrassamme on asunut koko vuoden ajan porukkaa -kyllähän sieltä kuulee jokaisen askeleen, mutta emme lähteneet sen takia barrikadeille. Vikahan on kämpässä eikä naapureissa.

Vuoden mittaisen sähköpostivaihdon ja meidän mielestämme aiheettomien valitusten kunniaksi päätimme järjestää kunnon bileet vuoden päätteeksi. Homma kulki nimellä Fuck the Neighbours party. Pitihän niille antaa joku oikea syy valituksille. Kahden aikoihin yöllä yliopiston henkilökunta tuli sisään ja pyysi meitä lopettamaan pippalot. Seuraavana aamuna asuntolatoimistolta tullut maili oli aivan yhtä ympäripyöreä kuin aikaisemmat. No noise after 11 pm and please respect your neighbours. Samat damat sai siis teekupin hakemisesta illalla ja bileiden järjestämisestä. Olisi varmaan pitänyt järjestää niitä pippaloita vähän enemmän.

Ennen kuin lähdin tulemaan takaisin Suomeen kävimme muutaman kämppikseni kanssa Saban kotona maaseudulla Dumfries and Gallowayn alueella. Sää oli poikkeuksellisen lämmin ja poltin itseni pahemman kerran. Sillä Skotlannissahan ei voi palaa, turha sitä on mitään aurinkorasvaa hankkia. Alla siis muutama kuva tuolta reissulta. Lehmiä ja heppoja tuli näemmä enimmäkseen kuvattua.

Kaunis talo ja kaunis puutarha osui matkan varrelle, kun kävelimme laidunten luokse.



Tässä kuvassa on yksi Saban hepoista. Raukka on jo vähän vanhempi yksilö eikä syö enää ihan kunnolla. Eikä talvikarva oikein enää lähde itsestään pois. Sitä sai siinä vähän harjailla pois.



Jotenkin paljon hauskempaa kiivetä portin yli kuin avata se ja kulkea läpi.

Minä ja heppa. Nimiä en nyt valitettavasti muista...

Kotimatkalla kävin siis kääntymässä parin kaverin luona Saksassa. Toinen asuu lähellä Dortmundia samassa kaupungissa, jossa itsekin asuin vanhempieni kanssa tarha- ja ala-asteikäisenä. Toinen on suomalainen, joka on lähtenyt Müncheniin opiskelemaan. Ei siis riitä, että tulen Suomeen näkemään kavereita, täytyy käydä vähän muualllakin. Onneksi lentämään pääsee melko halvalla, ja onhan siinä hyviäkin puolia, kun on vähän pakko päästä reissaamaan...

Saksan sisällä pääsee muuten liikkumaan halvalla kimppakyydeillä, osoitteesta http://www.mitfahrgelegenheit.de/ niitä voi hakea eri reiteille ja ajankohdille. Tietysti saksan kielen tulkki kannattaa hommata, jos ei itse kieltä handlaa. Sivusto toimii oman kokemukseni mukaan todella hyvin. Kuten mullekin vinkattiin, kyytiä varatessa kannattaa tarkistaa, millaisia kommentteja kuski on saanut esimerkiksi Saksan rajoituksettomilla Autobahnoilla ajamisesta...

Tässä todistusaineistoa pakollisesta litran oluiden juonnista Müncheinssä.

Blogi jäänee nyt kesätauolla, jatkan sitten syksyllä kun pääsen taas takaisin Skotteihin jatkamaan opintoja. Kiitos kaikille lukijoille mielenkiinnosta ja hyvää kesää! Ja palatkaa toki jälleen syyskuussa lukemaan juttujani.

Rakkaudentoivotuksin,
Marikki