Rugby oli ehkä tärkein syy, miksi päätin lähteä opiskelemaan tänne Skotlantiin. Aika siistiä asua maassa, jossa normaalit urheilukaupat myyvät rugbykamaa ja ihmiset seuraavat sitä kuin lätkää Suomessa. Jos meillä olisi TV täällä kämpässä, niin sieltä voisi katsoa otteluita. Ja kaikki pubit näyttävät tärkeät pelit. Ihmeellistä, mutta totta ;)
Eilen olimme yliopiston rugbyjoukkueeni kanssa Edinbrghissa Murrayfieldin stadionilla katsomassa Skotlanti - Etelä-Afrikka -ystävyysottelun. Näissä peleissä joukkueet siis valmistautuvat Six Nations -turnaukseen. Peli päätty Skotlannin tappioksi 10-21. Tosin kovin moni ei odottanut tästä voittoa, kuten ei Skotlannin otteluista oikein missään lajissa, eli eihän siinä mitään. Toinen puoliaika oli loistavaa rugbya ja siinä tuli myös hieno try Skotlannille.
Välillä tuntuu siltä, että otan tästä ihan liian vähän hyötyä irti. Opiskelijaliput eivät nimittäin ole kovin kalliita, £10 esimerkiksi Glasgow Warriorsin peleihin ja reilu £15 kansainvälisiin Murrayfieldissä. Eikä ole mitään siistimpää kuin nähdä ihan oikea matsi täydellä stadionilla. Viime keväällä, kun olimme joukkueeni kanssa katsomassa Six Nationsin Skotlanti - Ranska -peliä, tuntui kuin olisin ollut Tylypahkassa matkalla katsomaan huispausta. Kai se johtui niistä linnojen näköisistä hotelleista matkan varrella, värikkäistä faneista ja ranskalaisten kukko-hatuista. Ja säkkipillimusiikista, joka kaikui ympäri koko kylää. Eilisessä reissussa ei totta kai ollut ihan yhtä paljon lippuja heilumassa kuin silloin, mutta tunnelma oli silti hyvä ja stadion täynnä. Ja aurinkokin paistoi! Näistä otoksista välittyy ihan väärä marraskuun säästä.
 |
| Etelä-Afrikan ja Skotlannin liput rauhanomaisestisamassa salossa. |
 |
| Matkalla stadionille löytyy muutama tämän näköinen pubi/hotelli. |
 |
| Mun joukkuekaverit ja muutama random tonttu. |
 |
| Stadionilla oli pari muutakin fania Walesin liput olkapäillä. Miksei sitä toisaalta voisi kannattaa omaa joukkuettaan, vaikkei se edes pelaisi... |
 |
| Vaihtopelaajat keskeyttivät lämmittelyn, kun kentällä alkoi tapahtua. |
 |
| Ei ollut kauheasti tyhjiä paikkoja tällä stadionilla. |
 |
Näitä hetkiä kun Skotlannilla ei mene niin hyvin...
|
Perjantaina osallistumme rugbyn kanssa yliopiston urheilusocietyn pubivisaan. Vastailimme parhaan tietämyksemme mukaan kysymyksiin paralympialaisista, yliopiston perustamisesta ja TV-ohjeilmien tunnareista. Ajattelimme, että ei tästä varmaan voittoa tule, olemme varmaan keskivertosuorittajia. Siis melko normaalin yleistiedon omaavia yksilöitä, kohtalaisesti menestyvä joukkue. Just joo! Mehän päädyimme ihan virallisesti jumboiksi ja tämän kunniaksi koko joukkue sai hienot pinkit 'Dick of the day' -t-paidat, joihin toki ylpeydellä pukeuduimme koko loppuillaksi. Niissä paidoissa on etupuolella kauniista pistoksista tehty penis-logo ja takapuolella isot mustat tikkukirjaimet 'DICK'. Joku porukka tuli myös sanomaan meille, että he olivat nimenomaan yrittäneet päästä vikoiksi, mutta me olimme vieneet potin. Näin sitä niitetään mainetta ja kunniaa rugbylle!
Muuten elämä on sisältänyt sitä perus opiskelua ja muina aikoina pientä pakotuksen fiilistä, että oikeastaan pitäisi opiskella. Study study study study... Tosin tänäänkin olen vähän hukassa sen kanssa, mitä oikesti kannattaisi tehdä, sillä juuri ensi viikolla ei ole mitään deadlinea. Mulla on myös vain kaksi tenttiä tänä jouluna, sillä venäjä tentitään kokonaisuudessaan koko opiskeluvuoden lopuksi. Viime keskiviikkona istuin kirjastolla iltayhteentoista lukemassa Rousseauta sen sijaan, että olisin ollut pelin jälkeen baarissa nesteyttämässä. Näin sitä vaan ollaan kunnollisia opiskelijoita, kun ei päästä pelaamaan nyrjähtäneen nilkan takia. Aikamoista. Viime torstainakin olin ihan hukassa kotona, kun en voinut mennä treeneihin, ja mitein, mitä ne normaalit ihmiset oikein tekevät vapaa-aikanaan. Toivottavasti saan siis nilkan pian kuntoon, ettei musta tule ihan liian opinto-orientoitunutta ;)
