keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Joulu OTT eli over the top loppukokeiden lomassa

Kiitos Stalin, nyt olen viettänyt kanssasi yhden kokonaisen päivän, eikö se jo riittäisi? Britannian työllisyyspolitiikkaa vielä hetki, syvällistä pohdintaa hyvinvointiyhteiskunnan isän, arvon herra Beveridgen näkemyksistä ja Baltian maiden liiasta demokratiasta ennen suistumista jälleen diktatuuriin. Korvissa vuoroin melodinen soulvaikutteinen Jamie Woon ja ehkä vähän häiritsevän kummallista elektronista Justicea. Torstaina ja perjantaina on vikat tentit. Angstasin matalaa motivaation tasoa kämppää kasassa pitävälle Senior Residentille sain aika hyvin paketoidun ohjeen:

-Voit joko lukea nyt ja juhlia perjantaina, tai sitten voit juhlia nyt, feilata tentit ja lukea elokuussa.

Loistavasti sanottu mun mielestä. Päätin valita ensimmäisen vaihtoehdon ja huomasin, että Central and East European Studies käsittelee oikeastaan aika mielenkiintoisia teemoja. Luennoitsijoista ja luentokalvoista on vaan ollut melko vaikea saada selvää, enkä ole jaksanut paneutua niihin ihan kokonaisella sydämellä ennen kuin nyt juuri ennen tenttejä. Muut luennoitsijat ovat onnistuneet tehtävässään hyvin, mutta tässä kyseisessä aineessa professorin mielestä on ilmeisesti jotenkin hyvä idea pakata power point -kalvolle mahdollisimman paljon informaatiota ja kirjoittaa teksti mukavaan jutustelevaan sävyyn. Sieltä saa sitten kukin etsiä ja poimia mukavat pointit, jos sellaiset onnistuu löytämään.

Salaisten joulupukkien tuomat lahjat.

Eilen kävin kämppisteni luistelemassa Glasgown keskustassa. Ihanaa! Oli oikeasti mahtavaa päästä pitkästä aikaa luistinten kanssa jäälle, vaikka 45 minuutin sessio maksoikin sen 7 puntaa, jää oli melko kehno ja luistimet melko tylsät, ja ei siellä tottakai ollut tilaa mitenkään oikeasti luistella. Toisaalta ei sitä niin tarvittukaan. Eräs mun kämppiksistä oli nyt luistelemassa ensimmäistä kertaa elämässään, eikä hän ollut ainoa aitaan tai kavereiden käsivarsiin tukeutuva bambi. Homma lähti kyllä sujumaan kohtalaisesti vaikeiden ensiaskelten jälkeen... Lauantaina olen ehkä menossa uudestaan huonekaverini ja parin muun kämppiksen kanssa. Myöskään Cvet ei ole aiemmin päässyt kokemaan luistelun hurmaa. Tuntuu hassulta opettaa porukkaa luistelamaan, sillä en ole suomalaisessa mittakaavassa mitenkään erityinen luistelija, mutta täällä saa ihan perustaidoilla kunnioitusta.

Mietimme ruotsalaisen kämppikseni kanssa, että voisimme hakea Glasgown jäämaailmaan töihin ensi vuonna. Henkilökunta lähinnä luietelee asiakkaiden joukossa ja tarkkailee, ettei kukaan loukkaa itseään. Voisi olla mukava ulkoduuni, ja ennen kaikkea pääsisi ilmaiseksi luistelemaan...

 
Ruokailun jälkeen -kuva. Huomaa, että ihan kaikkea ei jaksettu syödä.
Hannahin 'Nonnenfürztchen' eli suomeksi nunnanpierut... 
Viime sunnuntaina meillä oli kämpässä yhteinen jouluillallinen, johon jokainen sai kehitellä jonkin perinteisen jouluruuan omasta maastaan. Valikoima oli siis varsin monipuolinen, mutta hienointa oli ehkä se, että kaikki oikeasti osallistuivat. Olimme koristelleet keittiön joululahjapaperista leikatuilla lumihiutaleilla. Joulutunnelma on ihan omaa luokkaansa, kun joulun joutuu ikään kuin rakentamaan itse. Jopa viikko sitten takaisin jenkkeihin muuttanut Bernadette oli hetken läsnä skypen välityksellä.

Illan kohokohta oli ehkä secret santa ja lahjojen antajien paljastaminen. Pari viikkoa sitten jokaiselle oli jaettu kämpästä henkilö, jolle piti hankkia noin 10 punnan arvoinen lahja. Salaisten joulupukkien henkilöllisyys piti tietysti pysyä salassa viime hetkeen saakka, mutta käytännössä ketju oli kaikille melko selvä siitä lähtien kun joululahjoja alkoi tipoitellen ilmestyä meidän joulukuusen juurelle viime viikon aikana. Tuntui siltä, että lahjat menivät aika nappiin kaikkien kohdalla- itse sain Skotlannin maajoukkueen rugbypaidan, eli homma meni jopa enemmän nappiin kuin olisin osannut odottaa. Kertoo ehkä jotain siitä, että tunnemme toisemme aika hyvin, tai sitten tiedonhankinnan menetelmät ovat riittävän kehittyneet. en sitten tiedä, kumpi oli hauskempaa, lahjojen saaminen vai viikkoja kestänyt juoniminen siitä kuka ostaa jotain kenelle ja mitä se on.

Lopputunnelmiksi vielä kuvia parin viikon takaa, kun täällä satoi ensilumi... Nyt lumesta ei ole enää mitään jäljellä, mutta sitä on aina kiva muistella. Toisaalta ehkä ihan hyvä, ettei sitä ole. Viime vuonna melkein kaikki tentit nimittäin peruttiin lumen aiheuttaman liikennekaaoksen ja yleisen riskin takia.

Taustalla Hogwarts eli luminen Glasgow'n yliopisto.

Ensilumi on ehdottoman hyvä tekosyy ottaa ryhmäkuvia.

2 kommenttia:

  1. Jee! Mekin tehtiin tollainen secret friend -juttu Kreikassa, mut Nicolaas-päivänä, ja se oli tosi kivaa!
    Ja mäkin oli luistelemassa, Florentin kanssa joka ei ollut luistellut neljään vuoteen, ja pädin sitten sirklaamalla (etuperin). Jostakin syystä mailallisten puoli oli ihan täynnä, mutta mailattomien puolella oli meidän lisäksi vaan kiinalainen äiti ja sen noin 3 v lapsi ja jotain kaatuilevia Erasmus-opiskelijoita, joten olin tosi pro niihin verrattuna :D

    VastaaPoista
  2. HIh luistelija-avustaja kuulostaa hyvältä hommalta, saisitte raikasta ulkoilmaa ja hivenen liikuntaa! Ties vaikka joku kaatuu suoraan takaraivolleen ja saa aivotärähdyksen.
    Onnittelut osallistumisesta tentteihin ja vieläpä niiden suorittamisesta hyvin, hyvä Marikki!

    VastaaPoista