Lämmittämisestä ja muusta

Googlasin tänään boilerin manuaalin. Nyt ainakin tiedän, miten keskuslämmityksen saa ajastettua, ja todennäköisesti laitetaan se huomenna myös toimimaan, mikäli kaikki kämppikseni suostuvat. Itse olisin valmis maksamaan lämmityksestä vähän enemmän, mutta täytyy toivoa, ettei siihen kuitenkaan ihan omaisuuksia mene. Meille tulee lasku arvioidun kulutuksen mukaa ja sitten vuoden lopussa kompensoiva lasku, joko saadaan rahaa takaisin tai sitten maksetaan lisää. Viime vuoden asukkaat maksoivat talvikuukausina noin £40, mutta vähän luulen, että he käyttivät sitä lämmitystä melko säästeliäästi, olihan heistä suurin osa brittejä.

Ehkä suurin kulttuuriero, johon olen törmännyt täällä Skotlannissa, on suhtautuminen kämppien lämmittämiseen. Todella monet kämpät ovat vanhoja ja huonosti eristettyjä, mikä tietysti kasvattaa kaasu- ja sähkölaskua huomattavasti, jos ne halutaan pitää lämpiminä. Siksi niin ei tehdä. Jos sisällä tarkenee villapaidassa, villasukissa ja pipossa, se luetaan vielä melko normaaliksi sisälämpötilaksi. Yleensä ikkunoissa on vain yksi lasi, ja ilma vaihtuu kätevästi puitteiden ja ikkunan väliin jäävistä raoista, kun eristykset on vaihdettu taas vähän liian kauaun aikaa sitten. Nyt tiedän myös, miksi porukat täällä käyttävät kylpytakkia -muuten tulee todella kylmä suihkusta omaan huoneeseen kävellessä. Kylpytakkia en ole vielä ehtinyt hankkia, mutta hiustenkuivaajaa olen käyttänyt ahkeraan. Ei oikein tee mieli nukkua märässä tukassa.

Paha sanoa, onko huono eristys ja säästäminen lämmityskustannuksissa lähinnä opiskelijakämppien piirre vai ihan yleinen maan tapa. Joka tapauksessa joka kerta, kun small talkissa päästään Skotlannin säähän ja tulen maininneeksi, että kämpissä on usein vähän kylmä, vastaus on ollut aina sama:

-Sähän olet Suomesta. Sunhan pitäisi olla tottunut kylmyyteen.

Niin, mutta meillä eristetään kämpät, ikkunoissa on useampi kerros lasia. On vähän pakko, kun ulkona on pakkasta lähes vuoden ympäri.

Eikä muuten kauhean moni joukkuekaverini tule joulukuussa ulkotreeneihin pelkissä shortseissa ja t-paidassa. Täällä tulee, vaikka ulkona olisi viisi astetta ja edellisenä päivänä satanut lunta.

Tosin ehkä täälläkin ollaan nyt modernisoimassa ja tehostamassa talojen lämmittämistä. Skotlannin hallitus tarjoaa nyt ilmaista eristystä omistus- ja vuokra-asuntoihin. Mekin voisimme oikeastaan ottaa tuonne yhteyttä. Ilmeisesti myös vuokralla asuvat voivat päästä osaksi kunnollista eristystä, kunhan hakijat aikovat asua kämpässä vähän pidemmän aikaa. Tietysti vuokranantajaan kannattaisi varmaan olla ensin yhteydessä.

http://www.scotland.gov.uk/News/Releases/2012/04/UHIS03032012

Ikkunoihin voi myös hankkia eristyskelmun, jonka pitäisi eristää yhtä hyvin kuin kakkoslasin. Olen tilannut tuota kelmua ja ehkä saan jopa haettua paketin postista huomenna. Voin sitten kerto omasta kokemuksesta, toimiiko se vai eikö. Ehkä teen jopa oman videon asentamisesta :) Tässä kuitenkin youtubesta löytyvää aineistoa.

http://www.youtube.com/watch?v=KLYBqe54Mco

Opinnot ovat lähteneet hyvin käyntiin ja olen melko innoissani sekä politiikan että CEES:in eli itä-Euroopan tutkimuksen kursseistani. Politiikka on tänä syksynä suurten poliittisten ajattelijoiden (lue: Aristoteles, Locke. Marx ja muutama muu lähes tuntematon nimi) ideoiden käsittelemistä ja CEES:issä on päästy Neuvostoliiton jälkeiseen aikakauteen. Kolmas oppiaineeni on nyt venäjä. Woop woop! Olen lukenut kieltä koko lukion ajan ja täällä hyppäsin siis suoraan kakkosvuoden kurssille. Kyllä oli kieli hieman ruosteessa, kun istuin suullisen tunnilla viime torstaina ja yritin kelailla päässäni sanoja, joista voisin muodostaa lausita. Eikä kieliopista enää hajuakaan. Mutta eiköhän se siitä, ajan kanssa.

Sitä paitsi... Tättärättärää! Minähän voinkin lähteä yliopiston kautta Venäjälle ensi vuodeksi. En politiikan kurssin tiimoilta, mutta jos vaihdan tutkintoni politiikan ja venäjän Joint Honoursiksi niin sitten kyllä! Arvosanavaatimukset venäjästä eivät edes ole kamalan korkeat, ja näillä näkymillä yliopistoni myös maksaisi kurssimaksut. Siis vuosi Tverin yliopistossa Pietarin ja Moskovan välimaastossa, päivittäistä intensiivistä kielenopetusta, mutta ei muita pakollisia kursseja. Tällöin kanditutkintoni suorittaminen venyisi neljästä vuodesta viiteen vuoteen, mutta kukapa ei haluaisi viettää opiskelijaelämää mahdollisimman pitkään! Tosin vaihtovuosi/ puoli vuotta jossain lämpimässä maassa ei sekään kuulostaisi mitenkään huonolta, mutta. Ainakin todella vakavasti harkitsen sinne lähtemistä.




Ps. Eilen aamulla laitoin ensimmäistä kertaa vapaaehtoisesti maitoa teeheni. Tältä tieltä ei ole paluuta.

Melkein kodin näköinen kämppä

Täällä sitä ollaan, takaisin Glasgow'ssa, tuossa raskaan työn ja raskaiden huvien kaupungissa. Kuljen samoja katuja viime vuonna, kaupoista saa samaa Tesco Value -tavaraa ja ulkona sataa. The Book Clubissa voi nauttia halpoja mansikkamargaritoja, harmi vaan, että nillä oli eilen Triple Sec loppunut kesken. Kattojen ylle kohoaa kirkkoon rakennetun Oran Moir -pubin torni. Sen avulla on helppo suunnistaa illalla, sillä tornin ympärillä on sininen sädekehä, joka näkyy pimeässä pitkälle.

Kaiken kaikkiaan tämä on edelleen se sama kaupunki, josta lähdin viime toukokuussa.

Juurikin klassisesti tuntuu siltä, kuin en olisi ollut poissa ollenkaan. Tosin nyt en asu enää yliopiston vieressä hienolla alueella kahden hengen huoneessa. Minulla on oma huone kimppakämpässä vähän kämäsemmällä alueella, kuitenkin vain parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä yliopistolta. Tilaa on todella paljon, ja oikeastaan huone on vähän liian iso ja korkea, etenkin talvikuukausien läämittämistä ajatellen. Seuraavana ostoslistalla ovat paksut verhot ja iso matto. Ja eristysteippi, jolla saa toivottavasti tilkittyä suurimman osan noista ikkunapielien tuuletusaukoista.

Viime vuonna tämä kaikki tuntui eksoottiselta ja jännittävältä. Kun odottelin jonossa pitkään vuoroani, niin se ei haitannut ollenkaan -olinhan juuri tullut Britanniaan, kohteliaiden ihmisten valtakuntaan, ja jonottaminen oli osa kulttuurikokemusta. Kun kuka tahansa puhui minulle, ajattelin: "Miten ihana aksentti, milloinkohan opin matkimaan tuota?" Tai ehkä oikeammin: "Onpa mielenkiintoinen aksentti, milloinkohan opin ymmärtämään tuota?" Liikuin vaan porukan mukana, nauroin samoille läpille kuin muut ja käyttäydyin kuin olisin juuri täyttänyt kuusitoista. Sweet sixteen, kaikki on ihanaa ja karamellinväristä, jopa sateeseen homehtuneet sohvat ja opiskelijakämpän seinästä halkeileva rappaus.

Tässä ovi huoneeseeni kuuden hengen kimppakämpässä. "Marikki" on kaikille ei-suomalaisille vähän vaikea nimi, ja mulle onkin kertynyt ihan kiitettävästi lempinimiä. "Mazza" on yksi, muita esimerkiksi "Marrisoon" tai yksinkertaisesti "Mari".

Tässä huoneeni uudessa kämpässä. Tältä täällä näyttää edelleen, kun en ole saanut aikaiseksi laittaa tavaroita paikalleen.

Näkymä kadulle ei ole ihan yhtä fancy kuin viime vuonna, mutta ainakin liikenneyhteyksien pitäisi pelata.

Ihan kaikesta paikallisesta mongerruksesta en edelleenkään saa selvää, mutta kyllä musta tuntuu siltä, että olen aika hyvin kotiutunut tähän kaupunkiin. Ainakin olen päässyt siihen vaiheeseen, että mua kiinnostaa liikkua vähän isommalla alueella ja ottaa selvää, mitä missäkin tapahtuu. Ei välttämättä huvita lähteä joka ikiseen baariin, ihan vain siksi, että se sattuu olemaan Glasgow'ssa.

Saavuin kaupunkiin viime sunnuntaina. Viidestä kämppiksestäni paikalla on neljä ja viides on tulossa torstaiaamulla. Tänään hengalin yliopiston fuksimarkkinoilla rekryämässä lisää pelaajia rugbyn pariin. Muuten aika on kulunut asioita hoidellessa ja ex-kämppisten luona kyläillessä. Sain myöskin roudattua kaverin luona säilössä olleet kamat takaisin tänne kämppään. Vielä pitäisi putsata muutama kaapisto, pestä huoneen lattia ja tehdä tästä kämpästä kodin näköinen. Mutta tästä se lähtee, uusi vuosi täynnä uusia haasteita.

Avainkaapissa on kuvat kaikista olennaisista tyypeistä: ihan viralliset asukkaat, haamukämppis Lucy ja Hannahin kaveri Clara, joka on tällä hetkellä kylässä.

Paddington-boksiin keräämme kassan yhteisiä hankintoja varten.

Näkymä eteiseen... Pidämme huolta siisteidestä ja tyylikkäästä ulkouodosta, siksi silitysrautakin on aina käyttövalmiina.