Mediaviikko -mikä ihana tekosyy

Aamulla pinnistin ylös sängystä tämän lukukauden ensimmäiselle aamuluennolle. Varmaan kannatti kuunnella tunnin ajan näkökulmia paikallispoliittisesta päätöksenteosta, tai nimenomaan kyseisen termin ymmärtämisestä. Tietysti kaikki kurssien avausluennot ovat hirmu olennaisia kun kerta yliopistossa ollaan, mutta jotenkin aina välillä tuntuu siltä että samat asiat voisi ilmaista vähän selkeämmin ja vähän vähemmän tekotieteellisesti. Vähän kaikissa aineissa on nyt tämä kuuluisa käynnistelyvaihe ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan kiinni.

Loppupäivän vietinkin mediaviikon esiintyjien huomattavasti enemmän asian ytimeen menevien luentojen parissa. Eräs yliopiston opiskelijajärjestöistä on järkännyt tänne aika pätevän kokoelman mediahenkilöitä juttelemaan kaikesta mediaan liittyvästä. Tänään vuorossa olivat toimivan bisneksen luonut freelancevalokuvaaja Tommy Gan-ken Wan, freelancetoimittaja ja -kouluttaja Francis Shennan ja PR-henkilö John Morrison. Oon ihan innoissani, tulen varmaan aika lailla asumaan tuossa mediaviikon luentosalissa tämän viikon. Eikä se oikeastaan ole tekosyy vaan aivan loistava syy jättää muutama satunnainen luento välistä tällä viikolla.

Viikonloppuna olin poliittisesti aktiivinen ja kävin äänestämässä Edinburghissa suomalaisen kurssikaverini Terhin kanssa. Olin jo nähnyt kaupungin viime syksynä ja olimme kummatkin melko koomassa, joten jätimme turistikierrokset väliin. Rankan äänestyskokemuksen jälkeen oli tarkoitus mennä jäätelölle, mutta tämä olikin helpommin sanottu kuin tehty. Jäätelöpaikat olivat kiinni eikä missään kahvilassa myyty jäätelöä. Talvi ei vaan taida olla se kaikkein optimaalisin ajankohta jäätelölle skottien mielestä. Kyllä Helsingissä vedin ihan iloisesti pehmistä lumisaateessa joululomalla, nojoo. Siirryttyämme pois vanhasta kaupungista jonotimme puolisen tuntia mäkkärissä (siis sieltähän saa McFlurryn, jee!) vain kuullaksemme, että kyseisestä mäkkäristä on jäätelö päässyt loppumaan. Kuten vähän kaikki muukin. Eli ei tullut jäätelöä, kahvia sentään saatiin.

Tuokin talo kelpaisi mulle asumukseksi, kunhan ikkunoissa olisi kaksinkertaiset lasit. Edinburghissa on kivasti kaikkia tunneleita ja portaikkoja, varmaan kunto kohoaa hyvin kun siellä kantelee ostoskasseja...

Edinburghissa pääsi äänestämään Apex City Hotellin neuvotteluhuoneessa. Taustalla äänestyskoppi.

Sunnuntaina oli pakkasta, joten päivän rugbypeli peruttiin. Sen sijaan lähdin joukkueeni kanssa katsomaan Glasgow Warriorsin peliä. Eka kerta kun näin rugbypelin ihan oikealla stadionilla, jännää. Ei siis niin huono päivä ollenkaan, vaikka taidankin skipata neljän tunnin juomapelisession ensi kerralla. Ei sillä että olisin nauttinut sen takia mitenkään äärimmäisen suurta määrää alkoholia, mutta homma alkaa käydä vähän tylsäksi pidemmän päälle. Kivempi olisi tutustua ihmisiin nyt kun jo hallitsen joukkueen mysteeristen juomapelien mysteerisimmät kiemurat.